Tällaisia postauksia olen nähnyt useissa blogeissa aiemminkin, joten toivottavasti tämä on mieleinen. Idea tähän tuli siitä, vaikka olen kuvannut youtuben puolelle paljon my day-videoita, niin en täällä sellaista ole toteuttanut kuvien muodossa. Kuvat on otettu puhelimella ja kun jatkossa näitä tulen tekemään, niin silloinkin kuvat tulevat olemaan puhelimella otettuja. Tykkään itse lukea ja katsoa myös juuri tällaista sisältöä, koska tuntuu siltä että näin pääsen itse lähemmäs kirjoittajaa ja toivottavasti se saatte tästä postauksesta saman fiiliksen.
Olen viime viikkoina touhunnut niin paljon tulevan halloweenin parissa, että omalle ajalle on jäänyt kovin vähän aikaa. Ja kaiken sen lisäksi tein lähes kokonaisen työviikon viime viikolla, ja se sekoitti mun pakan täysin. Varsinkin tällä viikolla olen pyrkinyt vähentämään ruutuaikaa ja antamaan enemmän aikaa itselleni. Herään joka päivä seitsemältä ja jo yhdentoista jälkeen voin olla köllimässä sängyssä uudelleen, koska lounaan syömisen jälkeen alkaa väsyttämään. Varsinkin eilen mun ahdisti suunnattomasti olla kotona, koska naapuri-tontille on aloitettu rakentamaan kahta uutta kerrostaloa ja he aloittivat ensimmäisen talon paalutuksen aivan ikkunani alapuolella. Se metelin määrä oli aivan käsittämätön, ja sitä jatkui tietenkin koko päivän, ja tulee jatkumaan varmaan koko loppu kuun. Halusin päästä pois kotoani joten pistin kuulokkeet korville, vaatetta lämpimästi päälle ja lähdin ulos kävelemään. Ulkonakin oli niin kaunista ja ilma oli erittäin happirikasta, joten liikkuminen ulkona oli todella rentouttavaa ja ihanaa.
Kävelylenkin aikana eksyin Turun jokirantaan ja siellä on muutamat rappuset, jotta ihmiset pääsevät helpommin kulkemaan. Noh, minuunhan iski kummallinen tarve hieman ravata niitä portaita ylös ja alas. Ei kauaa tarvinnut mennäkkään kun sykkeet pomppivat jo 160 lukemissa ja jalat alkoivat tutisemaan. Siitä jatkoinkin sitten kotiin hetkeksi kotiin.
Iltapäivällä kävin myös salilla kaverini kanssa. Treenasin käsiä ja reisiä, vaikka jalkatreenin jälkeen mulla menikin polvet aivan solmuun ja särkivät loppuillan. Illalla listasin menoja ja tuloja mitä tämän vuoden aikana on kertynyt, somettamisesta siis. Onneksi vielä on kyse todella vauvan askelista, mutta ei sitä kirjanpitoa kannata silti unohtaa ja täytyyhän sekin olla valmiina vuoden vaihtuessa.
