Olen mun Instagram Storiesissa puhunut mun ajatuksista viime aikoina hyvin avoimesti, mutta nyt jotenkin tuntuu siltä, että haluan tulla puhumään asioista myös tänne blogin puolelle. Olette varmasti huomanneet miten aktiivisesti ja sitoutuneesti olen pysynyt tuottamaan contenttia eri kanaviin. Mistä tämä kaikki aika ja jaksaminen on yht’äkkiä tullut? Jos siellä on enää ketään joka on lukenut mun aikaisempaa Pastel Galaxy-blogia, tietää sen että en ole pystynyt kirjoittamaan blogia pitkäaikaisesti kovinkaan pitkään, joten erityisesti te ymmärrätte tilanteen olevan todella kummallinen.
Tilannehan alkoi mulla siitä, kun jäin töistä kotiin lomautettuna 1.4.2020 täysin Korona-pandemian takia. Aloitin heti 1.4 striimaamaan Twitchissä aktiivisesti kolme kertaa viikossa. Striimailua kesti noin kaksi kuukautta kunnes mun tietokone alkoi laittamaan vakavasti vastaan ja jouduin lopettamaan striimaamisen. Tein Toukokuun aikana myös muutaman pelivideon mun yotube-kanavalle, mutta sekään ei sitten enää onnistunut sen enempää koska tietokoneeni vastusti ja vastustaa edelleen striimaustyökaluja joita käytin pelien tallentamiseen.
Toukokuun lopussa aloin miettimään, mitä ihmettä mä teen, jotta saan aikani kulumaan, mutta samalla tekisin jotain oikeasti järkevää joka ehkä joskus toisi mulle jotain. Siinä kohtaa kun lähes puolet omista kuukausituloista tippuu pois, alkaa kovasti miettimään miten ihmeessä voisin saada rahaa toisin.
Aloin miettimään asioita, joista olen nauttinut vuosia sitten, asioita joita olen ehkä joskus tehnyt mutta jotka ovat pysähtyneet ennen kuin ovat edes ehtineet kunnolla alkamaankaan. Näitä asioita on bloggaaminen ja vloggaaminen.
Ammattikoulu-ikäisenä olin hieman hukassa itseni kanssa ja blogin avulla etsin itseäni ja omaa juttua.
Mistä mun bloggaaminen on alkanut?
Olen näistä asioista maininnut ennenkin, mutta vuosina 2013-2014 aloitin bloggaamisen, tein ensimmäisiä videoita mun ensimmäiselle youtube-kanavalle. Noina aikoina mun kaikki tekeminen oli todellista haparointia ja kirjoitin lähes mistä vain mistä keksin kirjoittaa. Silloin ammattikoulu-ikäisenä olin hieman hukassa itseni kanssa ja blogin avulla etsin itseäni ja sitä kuuluisaa omaa juttua. Youtube-videot olivat aikalailla cosplay-painotteisia, joten niidenkin katsojakunta oli todella pieni.
Blogini alkuaikoina luin myös paljon muita blogeja joista hain inspiraatiota omaani ja opettelin hieman myös sitä mistä on hyvä kirjoittaa ja mitä asioita blogeissa ei yleensä näy. Nykyään blogien tilanne on aivan erilainen, ja se mitä ihmiset haluavat lukea ja mistä bloggaajat kirjoittavat on muuttunut täysin.
2013 toivoin myös blogin kautta löytäväni jonkinlaista yhteisöä tai edes uutta ystävää, joka jakaisi samaa intohimoa bloggaamista kohtaan, mitä mulla silloin oli todella paljon. En kuitenkaan koskaan saanut blogiini kunnolla liikennettä, lukijoita tai edes kommentteja. Myönnän että en ehkä tehnyt omaa osaanikaan täysin oikein. Blogaamista vaikeutti myös se että musta tuntui siltä etteivät ystäväni ymmärrä mistä bloggaamisessa on kyse ja että he myös jotenkin tuomitsivat mua aina uusilla tavoilla ja bloggaamisen tuomitseminen oli silloin myös yksi niistä aiheista. Veikkaan nyt, että tuomitsemien johtui vain siitä koska se oli silloin jotain niin erilaista, mitä moni muu ei vielä tehnyt – tai ei ainakaan meidän lähipiirissä tehnyt.
Vuodet vierivät ja oli vuosia kun kirjoitin koko vuoden aikana lyi 60 postausta mutta myös niitä kun kirjoitin ehkä vain 3 postausta, mutta vuodesta riippumatta olen aina kuitenkin miettinyt että “hitsi, mitä tekisin mun blogin kanssa?” ja mistä voisin kirjoitaa. Toukokuussa 2020 kuitenkin oivalsin sen. Mulla oli jo blogi valmiina Nouw-blogialustalla jonka olin siirtänyt sinne 2018 syksyllä. Kirjoitin melkein puolitoista kuukautta Nouwin alustalla kun samaan aikaan rakensin näitä sivuja valmiiksi ja lopulta 1.7.2020 julkaisin tämän erikalampi.fi -sivuston. Mulla on ollut pitkään toiveena saada netissä paikka, mun omalla nimellä, jossa voisin kirjoittaa blogia, ja koska olin vuonna 2014 innostunut myös valokuvaamaan, halusin myös paikan josta löytyy mun ottamista kuvista portfolio. Halusin että kaikki on helposti saatavissa yhdestä paikasta, joten oman sivun perustaminen ja blogin siirtäminen tuntui oikealta.
Syyskuun lopussa päätin antaa itselleni aikarajan. Vuoden loppuun mennessä mun täytyy saada rajattua blogin aihealue.
Entä ne aihealueet?
Vaikka blogi on nyt siirtynyt omalle alustalleen, mitkä on ne aihealueet joista haluan kirjoittaa? Blogilla on kuitenkin suhteellisen pitkä historia, mutta aihealueen valitseminen on ollut vaikeaa. Minua on aina kiinnostanut niin moni eri asia ja siksi blogini on tähänkin päivään asti ollut täysin sillisalaattia, vaikka tiedän että tietyn aiheen valitseminen olisikin paras asia, jonka voisin blogilleni tehdä. Tällä hetkellä määrittelen blogini aihealueeksi lifestylen, valokuvauksen ja matkustamisen. Mutta onko mun blogi sittenkään sitä? Syyskuun lopussa päätin antaa itselleni aikarajan. Minun tulisi vuoden loppuun mennessä pystyä rajaamaan blogin aihealue oikeasti mua kiinnostavaan aihealueeseen. Sellaiseen josta pystyn kirjoittamaan ja luomaan sisältöä jatkossakin.
Aihealueen määrittäminen on siksi minulle niin tärkeä juttu, koska haluan tehdä tätä ammattimaisesti ja mahdollisimman aktiivisesti. Tietyn aihealueen valitsemisella pystyn saamaan lisää liikennettä blogiin joka toivottavasti loisi lisää aktiivisia lukijoita.
Mutta mistä sitä aikaa on nyt jäänyt?
Kyllä se sen jo varmasti ymmärsitte, mutta olen ollut Huhtikuun ensimmäisestä päivästä alkaen lomautettuna, ja olen onneksi saanut nyt syksyllä muutamia satunnaisia työvuoroja, jotka ovat pitäneet mut työssä mukana. Ja vaikka nyt työtä olenkin satunnaisesti saanut, lomautus tulee jatkumaan ja en edes tiedä milloin pääsen oikeasti takaisin töihin. Siksi olen kirjoittanut blogia aktiivisesti sekä tehnyt youtube-videoita minkä olen vaan ehtinyt. Olen luonut itselleni pohjaa “some-uralle”, josta olen haaveillut jo vuosia, mutta jonka aloittamiseen mulla ei ole ollut koskaan tarpeeksi pokkaa.
On hullua miten tälläisen asian kanssa kaapista tuleminen on ollut niin vaikeaa. Onneksi tällä kertaa ainakin perheeni ja läheisimmät ystäväni ovat olleet mun tukena asian kanssa, joten tämän toteuttaminen on ollut helpompaa. Olen myös todella kiitollinen siitä, miten ihanaa palautetta olen blogistani ja viimeisimmistä youtube-videoistani saanut. Kiitos teille kaikille!
Ja jos olet niin ihana, että haluaisit tukea mun työttömyys-aikaa edes jotenkin, niin kaksi helpointa (ja ilmaista) tapaa on lukea tätä blogia säännöllisesti ja laittaa mun youtube-kanava tilaukseen. Vaiva on sinulta pieni, mutta minulle se merkitsee enemmän mitä osaan edes kertoa. Kiitos.
Lisää luettavaa:
– Syyskuun Suosikit
– Kahden päivän my day
– Miten suoritin 30 päivän minimalismi haasteen?
