Final Fantasy XIII-2

Heippa! Pitkästä aikaa taas vähän tulen selittämään pelistä. Viimeaikoina on tullut pelattua otsikon mukaan Final Fantasya minkä ostin aivan kuun alussa. Peli oli ennen ostoa jo saanut itseni hieman ristiriitaisiin tunnelmiin, koska olin kuullut siitä niin paljon kaikkea erilaista. Toiset olivat puhuneet vain hyvää ja jotkut ystävistäni olivat haukkuneet sen aivan maan rakoon.
Ymmärrän, että kauan ja paljon Final Fantasy-sarjan pelejä pelanneet tietävät ehkä parhaiten, ja olenkin siksi lueskellut arvosteluita ja mietteitä, jopa hahmokuvauksia tms. tutustuakseni tähän peliin paremmin etukäteen.

Eniten minua ilahdutti pelissä sen kuvanlaadun upeus. Vaikka pelaan ilman hdmi-kaapelia, joka on ehdottomasti huonokuvaisempaa kuin tuota kyseistä kaapelia käytettäessä, oli se silti parempaa kuin missään muussa pelissäni miesmuistiin. 

En tunne pelin hahmoja kuin vain muutaman, joten niistä en nyt lähde selittämään mitään. En tunne myöskään edellisiä pelejä, ja jos nämä pelit jatkuvat tarinanomaisesti pelistä toiseen niin olen täysin ulapalla aikaisemmista tapahtuneista. Olen kuitenkin päässyt mukaan tuohon peliin ihan kivasti tietämättä yhtään mitään. Pelissä on kiva tarina ja näin, mutta ainut mikä pelattaessa ottaa kaaliin on taistelut. Olen tottunut hakkaamaan ohjainta Dynasty Warriorsseja pelattaessa armotta ja taukoamatta niin kauan että vastustaja on kuollut, mutta tässä FF XIII-2:ssa se pelattava ukkeli määrätään tekemään tietyt liikkeet, ja se tekee niitä kolme, sitten lataa jostain voimat takaisin ja vasta sitten pystyy lyömään kolme kertaa uudelleen ja jne. Todella ärsyttävää, mutta kaipa tuohon tottuu.

Ja kuten varmasti kaikki Final Fantasya seuraavat tietävät, uusi FF XV ilmestyy ensi maaliskuussa. Katsoessani sitä pelin traileria innostuin ajatuksesta että jee, nyt näyttää hyvältä, vaikka teinien ajelu avoautolla dinosaurusten keskellä olikin hämmentävää. Kuitenkin, sen jälkeen vasta kun olin jo kerennyt innostumaan, huomasin että eihän tuota peliä enää edes julkaista xbox 360:lle. Itku ja surku, täytyy kai hankkia poikaystävän kanssa yhteinen PS4 jotta päästään pelaamaan taas kaikkea uutta ja jännittävää. Ja siksi PS4, koska xbox one ei ole herättänyt itsessäni minkäänlaisia kiinnostusvärähtelyitä/-vibroja/-yhtään mitään. Olen kuullut pelkkää huonoa, joten PS4 on siis todella varteenotettava ostos meillä ensi keväänä.
Sellaista kuitenkin tälläkertaa, ja seuraavaan päivitykseen! ~~